Arkkitehtuuri

EUROOPAN MAKASIINI
André Citroën vuokrasi vuonna 1931 Pariisin Saint-Lazaren rautatieaseman takaa entisen valtionrautateiden kuljetuspalvelun hallin. Tästä valtavasta rakennuksesta (pituus 300 m, pinta-ala 15 000 m2) tuli näyttävän mainonnan saattelemien kunnostustöiden jälkeen Citroënin näyttelytila Palais des Expositions Citroën. Halli sai pian kutsumanimen Magasin de L’Europe (Euroopan makasiini) lähistöllä sijaitsevan Place de L’Europen (Euroopan aukio) mukaan. Näyttelytila avattiin 30.9.1931 Pariisin autonäyttelyn aattona.
Kävijät saattoivat tutustua siellä koko Citroën-tuotantoon, jota esiteltiin luonnollisen näköisten mallinukkien avulla. Rakennuksessa sijaitsi myös baari ja teehuone, Citroën-aiheisia elokuvia näyttävä elokuvateatteri, orkesteri, määräaikaisia näyttelyitä sekä valtava käytettyjen autojen esittelyhalli. Magasin de L’Europe sulki ovensa toisen maailmansodan jälkeen.
MARBEUFIN AUTOLIIKE
Citroënin tyylitoimiston tavoin merkki hankki jo vuonna 1927 omistukseensa arkkitehtuuri- ja rakennuspalvelut, jotka olivat Maurice-Jacques Ravazén alaisuudessa. Hänen tehtävänsä oli vahvistaa merkkiä ja neuvoa jälleenmyyjiä tilasuunnittelussa. Asiakkaiden piti aistia paikalla Citroënin innovatiivinen henki.
Nykyaikaisuus leimasikin erityisen voimakkaasti vuonna 1929 rue Marbeuf -kadulle perustettua “10-kerroksista autoliikettä”. Albert Laprade suunnitteli tämän valtavan 19-metrisen näyttelytilan ikään kuin teatteriksi, jossa kymmenet esittelyparville pysäköidyt autot näkyivät myös kadulle.
Arkkitehtonisesti poikkeuksellinen mestarinäyte tuhoutui valitettavasti vuonna 1952.
42 CHAMPS-ELYSEES
Citroën muutti osoitteeseen 42 Champs-Elysées vuonna 1927. Edelläkävijyys velvoitti jo tuolloin: käsitteet “esittelylava” ja “näyteikkuna” tulivat käyttöön tuon ajan lehdistössä.
Elokuussa 1932 André Citroën halusi jatkaa vielä pitemmälle. Lokakuun 1. päivä avattiin julkisivultaan vaikuttava uusi 370 neliön tila. Vuosina 1932 – 1984 Citroën esitteli tässä osoitteessa kaikki mallinsa.
Tässä rakennuksessa omaksuttiin myös uusi henki 12.11.1984, jolloin siitä tuli Hippo Citroën -ravintolaketjun osa.
Hippokauden päätyttyä Citroën halusi palata Champs-Elysées’n ikkunapaikalle. Vuoden 2001 lopussa julkistettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Se johti vuonna 2007 lasiteokseen, jonka julkisivulla kaksoiskärkimerkki toistuu koko seinän korkeudella. Rakennuksen nimeksi tuli C42.
LYONIN LIIKE
Ranskan toiseksi suurin kaupunki Lyon tarvitsi 30-luvun alussa maineensa veroisen Citroën-näyteikkunan. Kaksi vuotta kestäneiden töiden jälkeen rue de Marseillen numerossa 35 avattiin uusi liike. Vaikuttava rakennus sai kutsumanimen “Euroopan suurin huoltoasema”. Sen julkisivu on 535 metriä pitkä, ja pinta-alaa on viidessä kerroksessa kaikkiaan 40 000 neliötä. Rakennukseen ajetaan kahta yksisuuntaista ramppia pitkin, kumpikin pituudeltaan 350 m. Haitariovi on 15 metriä leveä ja 10 metriä korkea. Pelkästään näyttelyhallin vapaa korkeus on 15 metriä ja lasinen julkisivu 300 m2. Heinäkuussa 1995 tämä arkkitehti Ravazén betoni- ja lasikolossi luokiteltiin kansalliseksi suojelukohteeksi (Monument Historique).
QUAI DE JAVELIN TEHDAS
Vuonna 1915, kesken ensimmäisen maailmansodan, André Citroën rakennutti Pariisiin Quai de Javel -rantakadulle suuren tehtaan kranaattien valmistusta varten. Rauhan palattua tehdasta korjattiin ja laajennettiin ja siellä ryhdyttiin valmistamaan autoja suurtuotantosarjoina.
Quai de Javelin Citroën-tehdas oli tuolloin Euroopan nykyaikaisin (100 autoa päivässä vuonna 1919 ja 200 autoa päivässä vuonna 1924). Vaikka taloudelliset suhdanteet olivat erityisen vaikeat, Citroën päätti vuonna 1933 rakentaa kaiken uudelleen viidessä kuukaudessa tuotantoa keskeyttämättä.
Quai de Javel -rantakatu ristittiin vuonna 1958 Quai André Citroëniksi, ja tehdas valmisti viimeisen DS:nsä huhtikuussa 1975. Hallinto muutti osoitteesta vasta 1982. Sittemmin puretun tehtaan paikalla sijaitsee nykyään valtava André Citroënin puisto (Parc André Citroën).
RENNESIN LA JANAIS -TEHDAS
Rennes-La Janais’n tehtaan rakennustyöt alkoivat joulukuussa 1958. Tuolloisten vallanpitäjien suosiman uuden hajasijoitusstrategian mukaisesti Citroën päätyi Rennesin kaupungin seudulle, jossa sillä oli ollut vuodesta 1954 lähtien jo La Barre-Thomas’n tehdas. Täysin rakentamattomalle 237 hehtaarin tontille ilmestyi tyhjästä valtava, ultramoderni teollisuuskompleksi, jossa oli katettua pinta-alaa 487 000 m2.
Tuotanto käynnistyi lokakuussa 1961 uudella Ami 6 -mallilla. Sitä seurasi vielä useita malleja, joista jokainen oli toinen toistaan kehittyneempiä: Ami 8, M35, 2CV, Dyane, Méhari, GS, GS Birotor, Visa, GSA, BX, AX, XM, ZX, Xantia, Xsara, Xsara Picasso ja C5 Série 1. Nykyisin Rennesin tehtaalla valmistetaan uusia C5- ja C6-malleja.